Toimenkuva[]
Filosofilla on kirjava tehtävälista erilaisia älyllisen elämän puhdetöitä. Luokkayhteiskunnassa filosofin tärkein tehtävä on edesvaikuttaa julkaisuilla ja mentoroinnilla yhteiskunnan tilaan. Näihin tehtäviin lukeutuu esimerkiksi yksityinen mentorointi, diplomatia, sopimusten tekeminen, lainvalmistelussa avustaminen, kirjojen ja esseiden julkaisu tieteen ja filosofian saralla. Filosofi ei ole kuitenkaan valtakunnan työntekijöihin lukeutuva henkilö, vaan yksityinen osapuoli, joka tarjoaa erilaisia tiedollisia palveluksia.
Palkkaus[]
Filosofin tehtävässä palkkaus määrittyy tehtävien perusteella. Usein filosofi ei ole yksittäisessä työsuhteessa, vaan monissa sopimuskohtaisissa ja vapaissa työsuhteissa. Jotkut näistä työsuhteista ovat julkista tietoa tai yksityinen asia. Yleensä filosofin työnantaja määrittelee työsuhteen sisällön ja toimintatapoja.
Filosofien historiaa luokkayhteiskunnassa[]
Koska konsepti on verrattain uusi, tässä on lyhyesti kerrottu mikä filosofin paikka on ollut erilaisissa luokkayhteiskunnissa. Filosofit ovat olleet edistyksekkäimpiä opettajia lähinnä hoveissa, koska siihen aikaan harvalla yksityisellä henkilöllä oli varaa elättää filosofia vuosia hovissa. Tällaisista hoveja kiertävistä filosofeista kuuluisimpia on esimerkiksi Gottfried Wilhelm Leibniz. Leibniz oli parhaimmillaan työllistettynä neljässä Euroopan hovissa yhtä aikaa, hän teki diplomaattisia tehtäviä, sekä järjesteli kirjastoja, tuotti esseitä ja otti osaa lakien valmisteluihin. Filosofit olivat myös luokkayhteiskuntien tiedemiehiä, koska nimike kattoi usein "luonnonfilosofian", mikä käytännössä kattoi kaikki mahdolliset tieteenalat. Luokkayhteiskunnassa filosofin tehtävä oli monesti yhtäaikainen diplomaatin, mentorin, tieteilijän, kirjailijan ja lainoppineen rooli. Aurinkomaan kohdalla tehtävän edellytyksenä voi pitää moninkertaisia tohtorin tutkintoja yliopistosta.