FANDOM


Paasivun logo


Lainsäädäntöä koskevista käytännöistä

Mitä ovat lait?

Lakeja saa rikkoa toisin kuin sääntöjä. Sääntöjen rikkominen johtaa porttikieltoon. Lakien rikkomisesta kiinni jääminen johtaa Aurinkomaan oikeusjärjestelmän määräämiin rangaistuksiin. Ylläpito ei valvo lakien rikkomista vaan pelaajat valvovat lakia ja järjestystä oikeuslaitoksen muodossa, johon kuuluvat vartijat ja muut tahot.


Vartijoiden erioikeuksista

Vartijat ovat normaaleja pelaajia ilman taianomaista kaikkitietävyyttä tai muita kykyjä. Poikkeuksena tähän on vartijoiden kyky suorittaa pidätetylle ruumiintarkastus. Vartijaksi nimitetty henkilö menettää kykynsä tehdä taskuvarkauksia. Taskuvarkauden sijaan vartija pystyy suorittamaan täydellisen ruumiintarkastuksen käsiraudoissa oleville pidätetyille. Toinen vartijoiden erityisominaisuus on kyky käyttää vanginpukua. Vartijat voivat pakottaa käsiraudoissa olevan ylle vanginpuvun. Tällöin vangin spawn-piste on aina siinä mihin hän kuolee ja syntyessään uudestaan vanki on yhä käsiraudoissa ja vanginpuvussa.


Vartijoiden oikeuksista

Vartijoilla on lain suoma oikeus pidättää rikollisia ja rikoksista epäiltyjä. Vartijoilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastus pidätetyille henkilöille asemalla. Vartijoilla ei ole oikeutta suorittaa ruumiintarkastuksia kadulla ohikulkijoille ilman asianmukaista pidätystä, asemalle viemistä ja pidätyksen ja ruumiintarkastuksen kirjaamista ylös.

Vartijoilla on oikeus suorittaa perusteellisia kotietsintöjä, joihin kuuluu oikeus purkaa talon rakenteita, vain mikäli heillä on Oikeuskanslerin myöntämä kirjallinen kotietsintälupa tai tekeillä on vakava rikos, joka aiheuttaa välitöntä vaaraa sivullisille, niin on vartijoilla oikeus tulla toisen asuntoon. Vartijoilla on oikeus puolustautua ja käyttää väkivaltaa mikäli heihin tai sivullisiin kohdistuu välitön hengenvaara, jota ei muutoin ole mahdollista taltuttaa.

Vartijoilla ei ole oikeutta surmata tai julmasti henkisesti tai fyysisesti kaltoinkohdella vankejaan. Vanginvartijan puuttuessa on läänin vartijoilla velvollisuus toimittaa vangeille ruokaa ja juomaa maksutta ja pitää heidät elossa.

Lisäksi mahdolliset koituneet taloudelliset haitat korvattava vahingonkorvausmuodossa.

Vartijoilla on oikeus pitää epäiltyjä pidätettyinä ilman syytettä rikoksesta 1 päivän verran, jonka jälkeen epäilty täytyy päästää vapaaksi eikä häntä voida vangita uudelleen esittämättä syytettä. Vartijoilla on oikeus syytteen esitettyään pitää epäiltyä vangittuna tutkintavankeudessa kaksi vuorokautta, jonka aikana vartija suorittaa henkilölle rikostutkinnan tämän perusteella tehdään päätös asian viemisestä oikeuteen tai syyttämättä jättämisestä. Mikäli vartiosto epäilee ettei 2 päivää riitä tutkinnan suorittamiseen, voi hän anoa oikeuskanslerilta kirjallisesti enintään kahta viikkoa lisä tutkintavankeusaikaa. Mikäli oikeuskansleri tähän suostuu, voidaan henkilö pitää vielä maksimissaan kaksi viikkoa tutkintavankeudessa. Mikäli epäilty odottaa oikeuskäsittelyä oikeusistuimen tulee järjestää ja sopia syytetylle oikeudenkäynti viivyttelemättä ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana kuitenkin viimeistään kahden viikon sisällä vangitsemisesta.

Kansalaisten oikeuksista

Tavallisella kansalaisella on joutuessaan pidätetyksi tai muutoin tekemisiin lain kanssa oikeus nimittää itselleen edustaja hoitamaan hänen asioitaan oikeudessa ja sen ulkopuolella. Vangeilla on oikeus nähdä edustajaansa ja keskustella yksityisesti ilman, että kukaan on kuuntelemassa heidän keskusteluaan. [Huomio edustajaksi lasketaan vain virallinen asianajaja jolla on koulutus siihen ja riittävä asiakirja.] Ollessaan syytettynä rikoksesta vangille ei voida langettaa tuomiota mikäli hän ei tunnusta syyllisyyttään oikeuden edessä tai todisteet eivät riitä tuomioon asti. Vangeilla on oikeus maksutta ruokaan ja juomaan. Vangeilla on oikeus vastaanottaa ja kirjoittaa kohtuullinen määrä kirjeitä, kirjepaperi toimitetaan vangeille maksutta ja vanginvartija tai hänen puuttuessaan lääninvartija toimittaa kirjeet postiin ja maksaa postimaksut. Rikoksista tuomituilla ja tuomiotaan kärsivillä vangeilla on oikeus valvotuissa olosuhteissa vastaanottaa vierailijoita kerran vuorokaudessa riittävästi etukäteen tehdyllä ennakkoilmoituksella. Rikoksista tuomituilla ja tuomiotaan kärsivillä vangeilla on oikeus nähdä edustajaansa milloin vain, kunhan kirjallinen hakemus on tehty- ja hyväksytty.

Vahingonkorvauksista

Pidätetyillä kansalaisilla, joille ei ole esitetty syytettä päivän sisällä vangitsemisesta on oikeus vaatia oikeuskanslialta vahingonkorvauksia kirjallisesti laillisen vangitsemisajan ylittävältä osuudelta.

Tutkintavankeudessa olevilla kansalaisilla, joille ei ole esitetty päätöstä oikeuteen viemisestä 2-12 vuorokauden sisällä vangitsemisesta on oikeus hakea kirjallisesti oikeuskanslialta vahingonkorvauksia laillisen vangitsemisajan ylittävältä osuudelta.

Oikeuskäsittelyä odottavilla kansalaisilla joiden oikeuskäsittelyn odottelu venyy yli kaksi viikkoa on oikeus vaatia oikeuskanslialta kirjallisesti vahingonkorvauksia laillisen vangitsemisajan ylittävältä osuudelta. Korvauksia maksetaan säädetyn käytännön mukaisesti 1r jokaista laillisen vangitsemisajan ylittävää tuntia kohden (24r per vuorokausi) ja korvauksesta tai menetetyistä tuloista ei ole mahdollista valittaa.

Pidätetyillä kansalaisilla on myös oikeus vaatia korvausta puutteellisesta ylläpidosta, mikäli heille ei tarjota riittävästi ruokaa ja juomaa. Puutteellisesta ylläpidosta maksetaan 7r kertakorvaus per nälästä tai janosta johtuva kuolema. Korvausta ei makseta vangeille, jotka juoksevat ja hyppivät sellissään tahallisesti lisätäkseen nälkäänsä ja janoaan. Vangittuna olleista aiheettomista pahoinpitelyistä ja/tai tapoista ja murhista joihin vartijat ovat osallisina nostetaan siviilikanne normaalin oikeuskäytännön mukaisesti. Oikeuskanslialla on normaalin oikeuskäytännön lisäksi velvollisuus tutkia perusteellisesti virkavirheen varalta kaikki pahoinpitely, tappo ja murhasyytteet joissa tapahtuman aikaan virassa olleet vartijat ovat olleet osallisina. Mikäli vartija on ollut paikalla, kun vanki on kuollut eikä ole ruokkinut/juottanut häntä, niin kulut miinustetaan vartijan palkasta.


Syytteen nostaminen ja tapahtumien kulku

Aurinkomaassa asianomaisella on aina oikeus rikoksen tapahtuessa nostaa syyte kirjallisena rikosilmoituksena ja toimittaa se sen läänin vartiostoon missä rikos tapahtui. Rikosilmoituksen saatuaan Aurinkomaan oikeuslaitos aloittaa rikosilmoituksen tutkinnan. Ilmoituksessa mainittu epäilty pidätetään vartijoiden toimesta odottamaan kuulustelua.

Rikoksesta epäillylle kerrotaan, että häntä epäillään rikosilmoituksessa mainitusta rikoksesta. Vartija kirjoittaa tutkintaraportin jonka perusteella tehdään päätös asian oikeuteen viemisestä. Myös rikoksilmoituksen tekijää ja kiinniottajaa saatetaan kuulustella lisätietojen saamiseksi tapauksessa. Kaikista kuulusteluista tehdään kuulusteluraportti jotka liitetään tutkintaraporttiin. Mikäli tutkintaraportin perusteella asiaa ei viedä oikeudeen, vanki vapautetaan.

Jos asia etenee oikeudenkäyntiin, vartija ilmoittaa oikeuskanslerille tai tuomarille asiasta ja toimittaa tarvittavat dokumentit. Oikeuskanslia kirjoittaa asiasta foorumeille, joilla sovitaan sopiva oikeudenkäyntiaika. Oikeudenkäynti pidetään, jolloin tuomari tutkii ja analysoi todisteet, silminnäkijäkertomukset ja muut varteenotettavat seikat, ja antaa oikeudenmukaisen tuomion. Mikäli jompikumpi osapuoli ei ole tyytyväinen tuomioon, he voivat valittaa tuomiosta oikeuskanslerille, joka toimittaa valituksen Valamiesten neuvostolle. Valamiesten neuvosto tutkii, onko aihetta siirtää asia korkeimpaan oikeuteen. Jos asia siirtyy korkeimpaan oikeuteen, pidetään uusi oikeudenkäynti mahdollisimman pian, jossa päätöstä ovat tekemässä myös kolme valamiestä, yksi jokaisesta läänistä.

Tuomion suoritus alkaa oikeudenkäynnin jälkeen heti, vaikka pelaaja päättäisikin valittaa tuomiostaan korkeimpaan oikeuteen. Myös korvaukset joutuu maksamaan heti. Mikäli pelaaja saa vapauttavan tuomion korkeimmassa oikeudessa, hän saa uhrille maksamansa korvaussumman ja mahdolliset sakkomaksut takaisin valtiolta 7 päivän sisällä. Jos pelaaja on istunut vapauttavan tai lyhenevän tuomion iskiessä yli 2 viikkoa aiempaa tuomiotaan, hänelle maksetaan korvauksia 7,5r/päivä alkaen kahdesta viikosta.

Asianomaisen ei ole pakko nostaa rikosilmoitusta näin halutessaan. Henkeen, terveyteen ja yleisen rauhaan kohdistuvissa rikoksissa valtiolla on oikeus nostaa syyte ilman asianomaisen lupaa. Oikeuskansleri tai käskynhaltija voivat päättää nostetaanko syyte vastoin asianomaisen lupaa. Tällaisia rikoksia on murha, tappo ja maanpetos. Jos asianomainen ei ole tehnyt asiasta rikosilmoitusta tai ilmaisee että ei halua nostaa syytettä asiasta, jos epäilty kansalainen on keritty jo vangita hänet vapautetaan asianomaiseen kohdistuneista rikoksista. Jos syytetty on tehnyt muita rikkeitä tutkintavankeuden tai pidätyksen yhdeytessä vastustanut pidätystä tai häneltä löytyy laittomia esineitä henkilön tutkinut vartija tekee asiasta rikosilmoituksen, eikä hän vapaudu.

Sakot ja vahingonkorvaukset

Osasta rikoksista voidaan antaa sakkoja valtiolle tai vahingonkorvauksia uhrille maksettavaksi. Sakot antaa vartija oman harkintansa varassa, ja niistä kirjoitetaan kirjallinen raportti, johon kirjataan syy, päivämäärä, saaja ja summa. Sakkojen maksuaika on 7 päivää antopäivästä. Mikäli pelaaja ei siinä ajassa maksa sakkoaan käteisellä rahalla kyseiselle läänille, on oikeuskanslerilla mahdollisuus kirjallisesti antaa mahdollisuus takavarikoida pelaajan omaisuutta sakon summan verran + käsittelykulut 50% summasta. Takavarikon hoitavat päävartija sekä vouti. Mikäli pelaaja on edelleenkin maksukyvytön, siirretään hänet samalla päätöksellä lojumaan vankilaan, jolloin sakon summasta 10r tarkoittaa yhtä päivää vankilassa, ja vankeusaikaan lisätään 50% käsittelykuluja (esimerkkinä 70r sakko + käsittelykulut 50% = 10 vuorokautta).

Vahingonkorvaukset tulee maksaa uhrille heti oikeudenkäynnin jälkeen. Mikäli pelaajalla ei ole maksaa vahingonkorvauksia käteisenä rahana, voidaan häneltä oikeuskanslerin kirjallisellä päätöksellä takavarikoida omaisuudesta korvaussummaa vastaava summa + 50% käsittelykulut. Mikäli pelaaja on edelleen maksukyvytön, lisätään hänen vankeusaikaansa edellämainitulla tavalla lisäpäiviä. Tällöin uhri saa korvauksensa 7 päivän sisällä valtiolta.

Lainsäädäntö

Verolaki

Rikoslaki

§1 Yleisen järjestyksen häirintä

Joka

  1. esiintyy julkisella paikalla juopuneena tai nauttii päihteitä julkisella paikalla,
  2. ulostaa julkisella paikalla,
  3. ratsastaa julkisella paikalla tai paikalla, jossa ratsastaminen on erikseen määrätty luvanvaraiseksi,
  4. esiintyy valheellisesti virkamiehenä, aatelisena tai minään muuna erioikeuksia tai asemaa omaavana henkilönä,
  5. häiritsee julkisrauhaa,
  6. on tekemisissä kirotun kanssa,
  7. laiminlyö porttikieltoaan,

tulee tuomita yleisen järjestyksen häirinnästä sakkoon enintään 250r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§2 Yksityisrauhan häirintä

Joka

  1. luvatta tunkeutuu toisen asuntoon,
  2. ahdistelee toista,
  3. häiritsee aatelia taikka,
  4. pahimmassa tapauksessa häiritsee hallitsijoita,

tulee tuomita yksityisrauhan häirinnästä sakkoon enintään 150r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§3 Aserikokset

Joka

  1. pitää hallussaan laittomia esineitä,
  2. pitää hallussaan laittomasti luvanvaraisia aseita,
  3. pitää luvatta yllään panssareita,

tulee tuomita aserikoksesta sakkoon enintään 200r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§4 Anastaminen

Joka

  1. näpistää repusta toisen omaisuutta,
  2. varastaa toisen omaisuutta,
  3. kavaltaa toisen omaisuutta,

tulee tuomita anastamisesta sakkoon enintään 50r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§5 Rikokset julkista taloutta vastaan

Joka

  1. kiertää veroja,
  2. laittomasti harjoittaa yritystoimintaa,
  3. harjoittaa luvatonta kaivostoimintaa,
  4. harjoittaa luvatonta panimotoimintaa,

tulee tuomita rikoksesta julkista taloutta vastaan sakkoon enintään 150r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§6 Yksityistalouteen kohdistuvat rikokset

Joka

  1. rikkoo kirjallista sopimusta,
  2. harjoittaa vilpillistä kaupankäyntiä,

tulee tuomita yksityistalouteen kohdistuvasta rikoksesta sakkoon enintään 150r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§7 Vapauteen kohdistuvat rikokset

Joka

  1. riistää toiselta vapauden,
  2. kiristää toista,
  3. laittomasti uhkailee toista,

tulee tuomita vapauteen kohdistuvasta rikoksesta sakkoon enintään 300r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§8 Väkivaltarikokset

Joka

  1. aiheuttaa toiselle fyysistä vahinkoa,
  2. riistää toiselta hengen,
  3. suunnitellusti surmaa toisen,

tulee tuomita väkivaltarikoksesta sakkoon enintään 750r tai vankeuteen enintään kahdeksi kuukaudeksi.

§9 Virkavallan vastustaminen

Joka

  1. estää tai hankaloittaa jollain tapaa virkavallan toimia,
  2. vastustaa pidätystä,
  3. uhmaa virkavallan käskyjä tai toimivaltaa,

Tulee tuomita virkavallan vastustamisesta sakkoon enintään 250r tai vankeuteen enintään viikoksi.

§10 Valtionvastainen toiminta

Joka

  1. anastaa valtion omaisuutta,
  2. pettää Aurinkomaan valtakunnan,
  3. auttaa kirottua,

tulee tuomita valtionvastaisesta toiminnasta sakkoon enintään 1000r tai vankeuteen enintään kolmeksi

kuukaudeksi.

§11 Rikollisjärjestössä toimimisesta

Joka

  1. perustaa rikollisjärjestön,
  2. toimii rikollisjärjestön jäsenenä,
  3. harjoittaa järjestäytynyttä rikollisuutta,

tulee tuomita rikosjärjestössä toimimisesta sakkoon enintään 500r tai vankeutee enintään kuukaudeksi.

§12 Väärinkäytös virkamiehenä

Joka virkamiehenä

  1. laiminlyö hänelle annettuja lainvoimaisia käskyjä,
  2. hyväksikäyttää asemaansa sopimattomasti,
  3. rikkoo voimassa olevaa lainsäädäntöä,

tulee tuomita väärinkäytöstä virkamiehenä sakkoon enintään 450r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§13 Osallisuus rikokseen

Joka

  1. yrittää suorittaa rikosta,
  2. toimii rikoskumppanina toiselle,
  3. avustaa toista rikoksen suorittamisessa,
  4. yllyttää toista rikoksen suorittamiseen,
  5. suunnittelee suorittavansa rikosta,

tulee tuomita syytöstä koskevan pykälän mukaisesti sakkoon enintään 1000r tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Yliopistolaki

Yliopiston toimintaa ja aluetta koskeva lainsäädäntö.

1§ Yliopiston aluetta koskee Hallitsijan myöntämä luvanvarainen autonomia. Lakiteknisesti alueella pätevät kaikki Aurinkomaan lait, joiden lisäksi yliopiston aluetta ja toimintoja säätelevät myös yliopistolait.

2§ Yliopiston talous on autonominen erillistalous, mikä tarkoittaa sitä että yliopisto ei myy raaka-aineita. Yliopiston toiminta ei siten aiheuta inflaatiota valtakunnan taloudelle. Yliopisto myy eri tyyppisiä palveluita koulutuksesta asiantuntija tehtäviin, sekä julkaisuja Aurinkomaan hallinnolle sekä yksityishenkilöille.

3§ Vain läänin vartijoilla ja ylemmillä valtakunnan viranhaltijoilla on oikeus kantaa asetta yliopiston alueella. Tahallisesta väkivaltaisesta toiminnasta yliopiston alueella seuraa pääsykielto yliopiston alueelle.

4§ Erillisistä alueellisista laeista huolimatta läänin turvallisuus koskee myös yliopiston aluetta.

5§ Yleisten lakien rikkominen käsitellään normaalilla Aurinkomaan oikeusprosessilla, yliopiston lakien rikkomisen tapauksessa voidaan käyttää rangaistuskeinoja sisältäen, mutta ei pois lukien muita rangaistusmuotoja, sakkorangaistus (josta yliopisto tilittää 10% hallitsijan voudin kassaan), raaka-aineiden takavarikointi, häpeärangaistus, julkinen kirjallinen anteeksipyyntö.

6§ Mikään yliopistossa julkaistu materiaali ei saa olla plagioitua kirjallisuutta. Eli omalla nimellä ei kirjoiteta toisten teoksia. Kopioteosten kohdalla käytetään alkuperäisen kirjoittajan nimeä, editorina kopioijan nimi.

7§Mikäli alkuperäinen teos on Aurinkomaan alamaisen tekemä, kuuluu puolet kirjan myyntivoitosta hänelle (miinus painokulut).

8§Jotta materiaali voidaan julkaista, täytyy se olla plagioimatonta, ei-lukijalle vahingollista ja mielellään järjellä ajateltua. Materiaali voi olla esimerkiksi opas, kertomus, tutkielma, parodiakertomus, päiväkirja, runokokoelma, sarjateos tai lakikirjat. Lakikirjojen kohdalla päivämäärän merkitseminen on välttämätöntä, sillä lait saattavat vanhentua.

9§ Yliopiston opetuksen standardit ovat professorin määrittelemät yksilökohtaiset standardit oppiasteittain. Tällä pidetään huoli yhdenvertaisesta mahdollisuudesta valmistumiseen yliopistosta. Opetuksen tulee noudattaa yliopiston yhteiskunnallista opetuksen ja edistyksen tehtäviä. Annetun opetuksen takeena tulee olla kirjallinen tai muutoin todettu opetuskelpoisuus aiheen kohdalla.

10§ Yliopistolla on varainkeruuoikeus toimintansa kustannuksien kattamiseksi. Harkinnanvaraisesti yliopiston ylijäämävaroilla rahoitetaan Roihun köyhäintalon toimintaa.

Community content is available under CC-BY-SA unless otherwise noted.